Ei ole ensimmäinen kerta tässä blogissa, kun elokuva saa minut tietokoneen näppäimistölle. Tällä kertaa reaktion sai aikaan kohua herättänyt Tuukka Temosen "Presidentintekijät"-dokumentti.
Miksi Niinistön vaalikampanjaan aktiivisesti osallistuneita pelotti tämän elokuvan julkaiseminen? Se paljastaa varsin kylmän totuuden: presidentti on tuote siinä missä kolajuoma. Moneen otteeseen kampanjaväki pitää kauppaamansa tuotetta hapottomana ja ilmaisee sen varsin suorasanaisesti. Kirosanaja lentelee kiitettävästi suunnittelukokouksissa.
Harva osaa ajatella koneistoa ehdokkaan kauppaamisen takana. Paljastaessaan mekanismeja ohjaaja Tuukka Temonen tarjoaa äänestäjille kuluttajansuojaa. Jokainen on nähnyt amerikkalaisia elokuvia ja tv-sarjoja, joissa kerrotaan todella laskelmoidusta kampanjatyöstä. Ehkei Suomessa eletä vielä siinä maailmassa, mutta ei tämä aivan lintukotokaan dokumentin mukaan ole, kuten ehkä oletamme.
Kampanjoinnista vastaava Taru Tujunen on huolissaan kun Sauli Niinistö haluaisi pienentää vaalibudjettia. Tujunen tuntee suurta harmitusta, kun ehdokas on ilmoittanut halustaan luopua televisiomainonnasta. Ongelmia aiheuttavat lisäksi kaupattavan tuotteen omapäisyys, Niinistö ei taivu suoraan myyntiorganisaationsa tahtoon. Jonkun pitäisi puhua hänelle, pitää olla innokkaampi eli siis myyvempi.
Ostajia houkutellaan pahvisauleilla ja yleisötilaisuuksilla. Kauppakeskusten avajaisissa ja erilaisissa hintajuhlakarkelo-päivissä porukkaa keräävät paikalle usein artistit, samalla hunajalla haetaan osallistuja Niinistön pippaloihin. Lisävetonaulana on kilpailu, jossa voi voittaa limsaa.
Kun on selvää, että toiselle kierrokselle mennään, kampanjaryhmä miettii miten ehdokkaan pitää reagoida tulokseen vaalivalvojaisissa. Ensimmäisen kierroksen jälkeen analysoidaan kilpailevaa tuotetta. Koska Haavisto on tuoreempaa tavaraa ja edustaa tulevaisuutta, pitäisi oma tuote hioa vastaamaan kilpailijan ominaisuuksiin. Porvariutta sekä konservatiivisuutta kartetaan, suvaitsevaisuus-elementtiä korostetaan.
Ymmärrän hyvin, miksei Niinistö halua alistua kampanjakoneiston vietäväksi. Eihän hän sen jälkeen edusta omaa itseään, vaan muuttuu luotujen mielikuvien kimpuksi. Politiikka on asioiden päättämistä. Jotkut sanovat presidentin olevan lähinnä maan mannekiini, mutta haluamme tietää millaisia arvoja edustajamme välittää eteenpäin.
Haluammeko kampanjatoimiston meille luoman hienon pilvilinnan vai oikean ihmisen rosoineen ja useine ulottuvuuksineen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti