keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Potilas vai asiakas?

Viimeiset vuodet on keskusteltu terveydenhoidon kriisistä ja siitä miten palvelut pitäisi jatkossa organisoida. Asiakasnäkökulma on jäänyt taka-alalle.

Innoittavan esimerkin antaa Yle Uutisten nettisivuilla julkaistu juttu Lappeenrannassa sijaitsevasta Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) mielenterveyspäivystyksestä.

Palvelu toimii avoimien ovien periaatteella: kuka tahansa voi tulla luukulle huoliensa kanssa niiden suuruudesta tai pienuudesta huolimatta. Diagnoosien sijaan keskitytään vastaanotolle tulevan tilanteeseen. Tarvittaessa hänet ohjataan eteenpäin, mutta tyhjän päälle ei jätetä.

Samalla lukukerralla osui silmään tieto lihavuusleikkaustilanteesta. Suomessa tehdään operaatioita muita pohjoismaita huomattavasti vähemmän.

Erityisen tiukasti suhtaudutaan nuorten leikkauksiin, kertoo toinen uutinen. Vain joka kymmenes leikattava on alle 30 vuotias. Nuoret voisivat saada enemmän terveitä vuosia, mutta leikkauskriteerit suosivat keski-ikäisiä jo jostakin sairaudesta kärsiviä.

Kynnyksetön mielenterveyspäivystys ja leikkaus vasta terveyden täysin pettäessä ovat esimerkkejä vastakkaisista käytännöistä. Kumpi toimintatapa on humaanimpi ja säästää enemmän yhteiskunnan kassaa?

Eksoten mallia olisi syytä kokeilla kaikkien sairauksien hoidossa. Pienemmänkin oireen kanssa pitäisi päästä keskustelemaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, joka ohjaisi tarvittaessa oikeaan paikkaan palveluviidakossa.

Tietenkin aina voidaan puhua resursseista. Riitäisivätkö hoitopuolen rahkeet jos jokainen otettaisiin isommitta viiveittä vastaan ja kaikkia kuunneltaisiin? Ainakaan Lappeenrannan mielenterveyspäivystys ei ole ruuhkautunut.

Toisaalta on mietittävä miten monen vaivat ehtivät pahentua haettaessa oikeaa luukkua avuntarpeeseen. Onko meillä varaa antaa ihmisten eksyä byrokratian onkaloihin?

Miten paljon resursseja kuormittaa asiakas etsimässä apua väärältä taholta? Ehkä muun hoitoalan ammattilaisen aktiivinen asiakkaan kuuntelu ja tosissaan ottaminen vähentäisi painetta lääkäreiden vastaanotoilta.

Terveydenhuoltoa vaivaavasta byrokratiasta on luovuttava ja lisättävä vuoropuhelua. Aina ei voida asiakkaan tahtoa toteuttaa, sama reunaehto koskee kaikkia palveluja. Silloin jokaisen ammattilaisen alasta riippumatta on kyettävä etsimään vaihtoehtoja asiakkaan kanssa keskustellen.

Ehkä kaikki tämä on sanomatta selvää uudelle lääkäri- ja hoitajasukupolvelle. Ehkä terveydenhoidon ongelmissa on kyse joidenkin vanhojen jäärien asenteista. Ehkä muutos on jo tapahtumassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti