Näytetään tekstit, joissa on tunniste mainosbannerit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mainosbannerit. Näytä kaikki tekstit

tiistai 4. helmikuuta 2014

Tykkäämistalous

Moneenko "tykkää ja osallistu kilpailuun"-mainokseen olet tänään törmännyt Facebookissa? Kuinka moneen olet osallistunut pelkän palkinnon takia? Oletko oikeasti kiinnostunut yrityksestä?

Luin eilen mielenkiintoisen blogikirjoituksen videolle.fi-sivustolla. Siinä kerrottiin tilastoja Facebookista ja Twitteristä. Silmiini osui tieto, että 35% Facebookkaajista tykkää sivusta osallistuakseen kilpailuun ja 42% saadakseen alennuksen. Eikös ole hyvä diili, yritys saa huomiota ja tykkääjä mahdollisuuden voittaa tai säästää rahaa?

Pääpalkintoa tavoittelemassa?
Diili ei välttämättä ole hyvä kummallekaan. Tykkääjän Facebook-kavereille lähtee tieto tykkäyksestä eli suosittelet yritystä, jossa et välttämättä ole asioinut tai josta nyt et oikeasti edes niin kamalasti pidä.

Jatkossa saat mainospostauksia tältä firmalta ja niistä osa välittyy kavereillesi. Minä olen saanut mitä tyhmempiä mainoksia tutun tykkäysklikkauksen verukkeella.

Yrityksen saamasta huomiostakin voidaan olla monta eri mieltä. Moniko aktiivinen kilpailuihin osallistuja muistaa viikon päästä mitä on tullut tykättyä? Harmaasta massasta tällä ei ainakaan onnistu erottautumaan.

Ajatellaan arvonnan houkuttelevan vaikka parituhatta tykkääjää. Iso osa tästä joukosta ei ole oikeasti kiinnostunut yrityksen tarjonnasta. Facebook-postaus ei sinällään maksa mitään, mutta kun viestit ohjataan väärälle ihmiselle se herättää ärtymystä. 

Mainosbannerit osataan aika tehokkaasti jättää huomioimatta ja luultavasti näin käy myös yritysten postauksille: iso osa niistä kun on irrelevanttia vastaanottajalle. Jos tuosta mainitusta parintuhannen joukosta 10% on oikeasti kiinnostuneita, 1800 henkilöä saa täysin turhan viestin.

Edelleenkään oikotietä onneen ei taida olla. On saatava ihminen aidosti kiinnostumaan. Siihen ei ole mitään patenttiratkaisua vaan on mietittävä mikä on potentiaaliselle ostajalle tärkeää, miten voisin helpottaa hänen elämäänsä.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Klikkaisitko itse?

Miltä tuntuisi jos lukiessasi sanomalehteä asemalla joku toisi lukemasi jutun eteen jatkuvasti mainoslehtistä? Miten suhtautuisit mainoslehtisessä mainostettuun tahoon?

Monikaan mainostaja ei ilmeisesti tule miettineeksi. Esimerkiksi Hesarin verkkosivuilla oli jokunen aika sitten juttua selatessa mukana seuraava Finnarin alennuslähdöistä kertova mainos. Mainoksen ylälaitaan oli laitettu sentään ruksi josta sen sai kiinni.

Ehkä tuo saattaisi tepsiä, jos olisi juuri lähdössä mainostettuun kohteeseen ja hinta olisi todella kilpailukykyinen. Muussa tapauksessa mainostajasta ja mainostilan tarjoajasta jää ikävä kuva. He olettavat että mitä enemmän he tunkeutuvat iholle, sitä varmemmin ostan tuotteen tai palvelun tai ainakin se jää minulle mieleen seuraavan kerran tarpeen ilmaantuessa.

Ihmiset osaavat jo automaattisesti jättää huomioimatta sivujen mainosbannerit, niinpä silmille pomppimisen ajatellaan olevan ratkaisu ongelmaan. Jutun lukemisen mukana liikkuvien mainosten lisäksi näkyvyyttä haetaan koko sivun kehystävällä mainokselle tai jopa mainossivulla joka avautuu ennen juttuun pääsemistä. (Taloussanomat tuntuu käyttävän jälkimmäistä ratkaisua.)

Voihan mainostaja huutaa aina vaan kovemmin, mutta ajan kanssa ihmiset menettävät kuulonsa. Oikea ratkaisu ei siis ole isomman tilan hankkiminen.

Kukaan ei tykkää itseään kiinnostamattomien asioiden mainonnasta. Siksi mainonnan tulisi entistä enemmän pohjautua mielenkiintoon. Youtube on kehittänyt ratkaisuksi videoiden alussa olevat mainokset joita tarvitsee katsoa vain jokunen sekunti ja sitten voi halutessaan ohittaa mainoksen. Se on hyvä alku, mitä järkeä on ärsyttää pakkokatsottamalla lukijaa tai katsojaa kiinnostamatonta mainontaa?

Hyvä nyrkkisääntö mainostajalle voisikin olla kysyä mielessään: klikkaisinko itse?