Meille menee huonosti, tuntuvat asiantuntijat jankuttavan. Eräs talouden ylijumalista, Björn Wahlroos, totesi tällä hetkellä miljardin ihmisen olevan valmiina tekemään eurooppalaisten töitä pienemmällä korvauksella. Esimerkkinä hän mainitsee amerikkalaiset teollisuustyöntekijät, jotka ahertavat 1970-luvun tasolla olevalla reaaliansiolla.
![]() |
Tunnistatko pienituloisimmat kuvasta? |
Hyvän esimerkin tuloerojen negatiivisesta vaikutuksesta kertoo eräs hiukan laadukkaampia ja kalliimpia tyynyjä valmistavan yrityksen omistaja. Tavallisen tallaajan tulojen tiputtua kauppa käy huonommin, koska mattimeikeläinen ostaa halvempia tyynyjä. Varakkaat ostajat eivät pysty kompensoimaan muiden asiakasryhmien tyynykauppojen vähenemistä: hyvätuloiset kun eivät tarvitse päänpainamisalustoja muita enemmän.
Taloustieteen professori Stephanie Seguino on tarkastellut ilmiötä isommassa mittakaavassa ja pitää tuloeroja Yhdysvaltojen asuntokuplasta liikkeelle lähteneen finanssikriisin syynä. Palkansaajan kulutusvoiman alentuessa yritykset eivät palkanneet uusia työntekijöitä tai tehneet investointeja, vaan ne lähtivät etsimään voittoja finanssisektorilta.
Finanssisektori sai lisää varoja ja joutui etsimään uusia asiakkaita. Jatkuva elinkustannusten nousu ja pudonneet ansiot muodostivat lihaksiaan kasvattaneille rahoittajille pienituloisista uuden asiakasryhmän. Varallisuuden suurentuessa finanssisektorilla oli enemmän valtaa saada löyhennyksiä pelisääntöihin. Tämän noidankehän lopun kaikki sitten tietävät.
Suomessa tuloerot ovat pienemmät. Silti vähittäiskaupan tilanne on heikentenyt lyhyen ajan sisällä. Pieni- ja keskituloiset käyttävät suurimman osan tuloistaan kulutukseen. Jos heidän ostovoimansa heikkenee tai mikäli uskoa leivän riittämiseen huomiselle ei ole, näkyy se väistämättä ostosten ja palvelujen käytön vähenemisenä.
Alemman kustannustason maissa elävät vaativat parannuksia työolosuhteisiin ja palkkaukseen. Jotkut vaatevalmistajat ovat hylänneet Kiinan, kun työntekijät ovat peränneet siellä oikeuksiaan. Tehtaat siirtyvät vikkelästi pienempien palkkakustannusten tai verohelpotusten houkuttelemana aina uusiin maihin.
Jos yritys saa verovapauden viideksi vuodeksi jossain valtiossa, se on taatusti muuttaa maksamisen paikan tullessa. Maiden välinen hintasota ei kannata. Yhteiskunnan vakaus voisi olla yksi valttikortti kilpailussa suurten yritysten kotisatamasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti