"Hell Hotel"-sarjassa Gordon Ramsey auttaa huonosti menestyviä hotelliyrittäjiä kovakouraiseen tapaansa. Eräs jakso kertoo antiikkiesineillä kyllästetystä, ylellisestä majapaikasta. Vetäjät keskittyvät ystäviensä kestitsemiseen ja heidän majoittamiseensa. Kyläläiset eivät koe kuuluvansa porukkaan ja unohtavat paikan.
Samalle viikolle sattuu sarjan katsomisen lisäksi vierailu kahdessa huonekalukaupassa: Kodin1- ja Ikea-tavarataloissa. "Hotellit kuntoon, Gordon Ramsey"-ohjelman oppi - amerikkalaisuudestaan huolimatta - saa käsittämään miksi Kodin1 vähentää toimipisteitään ja Ikean maailmanvalloitus on vakaata.
Kodin1-tavarataloa ei väenpaljous vaivaa. Osa tavaroista on levitetty niin lähelle toisiaan, ettei niihin tutustuminen ole mahdollista. Valikoima sisältää verrattaen paljon kalliita design-tuotteita ja jättimäisiä huonekaluja, esimerkiksi isoja kulmasohvia. Yksi myyjä kysyy ohikulkiessaan vaivaantuneena ja vaivaannuttavasti avuntarpeesta. Osa tuotteista on saatavilla tilaustavarana. Kiinnostavimmalta kaupassa vaikuttaa huonekalujen sijaan elokuvaosasto.
 |
| Leppäkerttu on lämpimästi tervetullut muuallekin kuin ison kiven juureen. |
Sitten Ikeaan, jonka syrjemmässä oleviin Espoon ja Vantaan liikkeisiin pääsee ilmaisella, keskustasta lähtevillä busseilla. Perille päästyään huomaa ensimmäisenä sisäänkäynnin jälkeen edessä olevan välipalamyymälän, jossa on isukeilla hodareita ja ipanoille jäätelöä halpaan hintaan. Lapset voi jättää valvottuun leikkipaikkaan.
Tavaratalossa on korostetusti esillä pieniin tiloihin sopivia tuotteita, lisäksi huonekalujen tiedoissa mainitaan erikseen pakkauksen pienestä koosta. Halutessaan saa leikkiä kotia tavaratalon tuotteista rakennetuissa huoneissa ja niistä koostuvissa pienissä kodeissa, jotka ovat melkein asuttavia.
Huonekaluissa on selkeät hintamerkinnät ja paljon muuta tietoutta. Tarvittaessa myyjää voi kysyä omasta pisteestään. Lähes kaikki tuotteet saa poimittua heti mukaansa. Ikea-tavaratalon puolessa välissä olevasta lihapullaravintolasta ja kahvilasta on turha kai mainitakaan mitään.
Okei, joku ottaa tuon ylläolevan varmasti mainostekstinä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään näistä kahdesta yrityksestä, vaan kun ruotsalaiset vähittäiskauppaketjut ovat levinneet maailmanlaajuisiksi, suomalaiset laajenevat lähinnä itään. Hinnalla on merkitystä, mutta se on osa laajempaa kokonaisuutta jota voi kutsua helpoksi lähestyttävyydeksi.
Helppo lähestyttävyys tarkoittaa mukautuvuutta. Perhekoot pienenevät ja erityisesti pääkaupunkiseudulla asuminen keskittyy yksiöihin sekä kaksioihin. Jättimäiset huonekalut vieraannuttavat asiakkaita samoin kuin televisio-ohjelmassa esillä ollut suuri antiikkikokoelma majatalossa. "Onkohan tämä paikka tarkoitettu minunlaisilleni ihmisille?"
Helppo lähestyttävyys tarkoittaa myös sitä, ettei tarvitse olla mitään erillistä suurta syytä asioidakseen liikkeessä. Ilmaiseen bussiin voi hypätä pelkästä mielijohteesta. Olen kuullut joidenkin menevän aamiaisen tai lihapullien perässä Ikeaan. Jos ajatellaan ravintolaa, harva haluaa mennä tyhjyyttä täynnä olevaan ruokalaan. Uskon saman periaatteen pätevän muussakin liiketoiminnassa, tupaten täynnä olevat paikat eivät miellytä, mutta silti kuljemme yleensä lauman mukana.
Helppo lähestyttävyys ei tarkoita varsinkaan Suomessa tungettelevuutta, vaan usein tuotteita halutaan tutkia rauhassa, toki odotamme avun olevan saatavilla. Huomasin Rajala Pro Shop-kamerakaupassa kylttejä, joiden luokse voi hakeutua myyjää tarvitessaan: näin liikkeessä pystytään erottamaan apua kaipaavat katselurauhaa haluavista asiakkaista.
Toki Ikean sekä muiden ruotsalaisten halpaketjujen tuotteiden laadusta ja eettisyydestä voi vääntää peistä. Nopeita ostoksia varten Ikea ei ole ehkä käytännöllisin paikka ja monet ovat tuskastuneet välillä lähes loputtoman tuntuisella ostoskierroksella. Siitä huolimatta huonekaluliike on kädet ojossa odottamassa sisääntulijoita. Samanlainen helppo lähestyttävyys tekisi hyvää suomalaisillekin kauppaketjuille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti