Olin väärässä, Laurea-ammattikorkeakouluassa on vuosina 2014-2015 käynnissä NeuroService-projekti. "NeuroService-projektissa tarkastellaan aivokuvantamisen avulla, millaisia muutoksia testihenkilöiden aivoissa tapahtuu projektissa mukana olevien yritysten mainoksia sekä palvelutilanteita seurattaessa. ", sanoo lehdistötiedote.
Tunteiden merkitystä päätöksen teossa pidetään isona: jotkut puhuvat jopa 90 prosentin osuudesta. Järjen ajatellaan lähinnä vikisevän fiilisten viedessä, sen tehtävänä on selitellä valintaa jälkikäteen.
En tiedä käyttikö alusvaatemerkki Victoria's Secret neuromarkkinointia tutkiakseen The Perfect "Body" - iskulausettaan. Nämä pari sanaa tekivät suuren vaikutuksen - negatiiviseen suuntaan. Yli 26000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen kampanjan lopettamiseksi. Victoria's Secret taipui ja muutti iskulauseen muotoon A body for every every body.
Tuskin mikään yritys aloittaa isoa mainoskampanjaa tutkimatta sen herättämiä tuntemuksia. Markkinoija on aina halunnut päästä kuluttajan mielen päälle. Neuromarkkinointi on syvemmälle porautuva versio perinteisistä kaavakkeilla, haastatteluilla tai ryhmäkeskusteluilla toteutetuista markkinointitutkimuksista.
Olisiko Victoria's Secretin kampanjan herättämät tuntemukset voitu havaita etukäteen aivosähkökäyriä ja pääkopan kuvantamista hyödyntämällä? Vai hyödynsikö alusvaatemerkki neuromarkkinointia, mutta se taka-alalla vaikuttava järjen ääni herätti kuluttajissa vastareaktion?
Järjen ja tunteiden erottaminen toisistaan tuntuu keinotekoiselta, enkä tiedä kyetäänkö siihen ikinä täysin. Ehkä alusvaatefirman mainoskampanja synnytti primitiivisiä inhoreaktiota, mutta sen pohjalta heräsi syvällinen keskustelua mainosten luomasta ihmiskuvasta.
Tunteiden merkitys päätöksenteossa täytyy ottaa huomioon, mutta järjen vaikutusta ei saa väheksyä. Jos muut tekijät eivät ole kunnossa, tuskin pelkällä tunteiden kaatamisella kuluttajan mieleen saadaan kovin monelle halu ostaa tuote.
Neuromarkkinoinniksi kutsutun alan ideana on päästä käsiksi kuluttajan tiedostamattomiin tuntemuksiin. Magneettikuvauksen lisäksi voidaan tutkia esimerkiksi katseen kulkua mainoksen eri kohdissa tai ottaa aivosähkökäyrää myyntitilanteen aikana. Tärkein tähän mennessä saavutettu tulos lienee se, ettemme tiedosta kovinkaan hyvin tuntemuksiamme.
Lähettifirman mainoksessa dinosaurus lyttäsi luolamiehen. Katsojat pitivät kohtausta hauskana, mutta aivokuvaus osoittikin mainoksen herättävän aivojen syvissä sopukoissa ahdistusta.
Colajuomien sokkomakutestissä limut aktivoivat makunautintoaluetta. Limsatölkin näyttäminen herätti Coca-Colan kohdalla tunteisiin ja muistoihin liittyviä aivoalueita. Pepsi ei sytyttänyt vastaavia valoja.
 |
| Mistä löytyy aivojen ostoskeskus? |
Colajuomien sokkomakutestissä limut aktivoivat makunautintoaluetta. Limsatölkin näyttäminen herätti Coca-Colan kohdalla tunteisiin ja muistoihin liittyviä aivoalueita. Pepsi ei sytyttänyt vastaavia valoja.
Tunteiden merkitystä päätöksen teossa pidetään isona: jotkut puhuvat jopa 90 prosentin osuudesta. Järjen ajatellaan lähinnä vikisevän fiilisten viedessä, sen tehtävänä on selitellä valintaa jälkikäteen.
En tiedä käyttikö alusvaatemerkki Victoria's Secret neuromarkkinointia tutkiakseen The Perfect "Body" - iskulausettaan. Nämä pari sanaa tekivät suuren vaikutuksen - negatiiviseen suuntaan. Yli 26000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen kampanjan lopettamiseksi. Victoria's Secret taipui ja muutti iskulauseen muotoon A body for every every body.
Tuskin mikään yritys aloittaa isoa mainoskampanjaa tutkimatta sen herättämiä tuntemuksia. Markkinoija on aina halunnut päästä kuluttajan mielen päälle. Neuromarkkinointi on syvemmälle porautuva versio perinteisistä kaavakkeilla, haastatteluilla tai ryhmäkeskusteluilla toteutetuista markkinointitutkimuksista.
Olisiko Victoria's Secretin kampanjan herättämät tuntemukset voitu havaita etukäteen aivosähkökäyriä ja pääkopan kuvantamista hyödyntämällä? Vai hyödynsikö alusvaatemerkki neuromarkkinointia, mutta se taka-alalla vaikuttava järjen ääni herätti kuluttajissa vastareaktion?
Järjen ja tunteiden erottaminen toisistaan tuntuu keinotekoiselta, enkä tiedä kyetäänkö siihen ikinä täysin. Ehkä alusvaatefirman mainoskampanja synnytti primitiivisiä inhoreaktiota, mutta sen pohjalta heräsi syvällinen keskustelua mainosten luomasta ihmiskuvasta.
Tunteiden merkitys päätöksenteossa täytyy ottaa huomioon, mutta järjen vaikutusta ei saa väheksyä. Jos muut tekijät eivät ole kunnossa, tuskin pelkällä tunteiden kaatamisella kuluttajan mieleen saadaan kovin monelle halu ostaa tuote.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti