Näytetään tekstit, joissa on tunniste yrityskansalaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yrityskansalaisuus. Näytä kaikki tekstit

torstai 24. huhtikuuta 2014

Värin tunnustaminen kannattaa.

Tom of Finland-postimerkki on synnyttänyt mielipiteiden taifuunin, monet eivät olisi moista kirjeen tai kortin maksuvälinettä kaivanneet. Kriittisistä mielipiteistä huolimatta kauppa on käynyt yli järjestelmien sietokyvyn.

Kevään suosituin yritysten hyväntekeväisyyskohde on selkeästi lastensairaalan rakentaminen. Sen tukemisessa ei ole mitään väärää. Valinta välittää hiljaisen viestin organisaatioiden turvallisuushakuisuudesta. Kohteita kun lienee tarjolla säästötalkoiden aikaan surullisen paljon.

Miten toimisi arkisempi (ja arpisempi) malli mainoksessa?
Prisma kertoo olevansa koko perheen hypermarket. K-Citymarket taas määrittelee itsensä koko perheen ostospaikaksi. 

Tilastokeskus infoaa vuonna 2012 yhden hengen talouden olleen yleisin (1 069 933) ja seuraavaksi yleisin kahden hengen talouksien (855 816). Miksi mikään kauppaketju ei uskalla olla reilusti sinkkujen ostospaikka tai pienten perheiden asialla?

Mainosten kuvamaailma pitää sisällään paljon nuoria, hyvävartaloisia ja kasvoiltaan kauniita tai komeita hahmoja. Katukuva ei täyty yhtä täydellisiltä näyttävistä ihmisistä. Kauneus tuo mielihyvää, mutta karkottaisiko pieni loraus realismia mainoskuvastossa kaikki asiakkaat kilpailijoille?

Yritykset eivät tunnusta hanakasti mitään väriä. Hitusenkaan mielipiteitä mahdollisesti jakava tahdotaan unohtaa. Tarvitseeko yrityksen sitten edustaa ketään tai mitään? Ei siihen kukaan pakota, vaikka rohkeus on yksi merkittävä tapa erottua massasta.

Kuluttajat odottavat liike-elämän osallistuvan aktiivisesti yhteiskunnallisten pulmien ratkomiseen. Asiakkaat kaipaavat yritysten arvojen olevan omiensa kaltaisia. Reiman tapa valmistaa vaatteita Bangladeshissa sai välittömän reaktion viestien tulvana sosiaalisessa mediassa.

Tom of Finland-postimerkki kertoo tarinaa siitä, että reippaudella rikkoa sovinnaisuuksia on välillä palkintonsa. Ehkä kuluttajia pidetään liian herkkähipiäisinä. Oletetaanko meidän olevan jopa liian konservatiivisia? Kai me kestäisimme nuorten huumevalistuksen tukemisen, uusperheen marketin mainoksessa ja kuvan pyöreämmästä mallista kadulla?

perjantai 28. helmikuuta 2014

Tarkoituksettomat tuotemerkit

Liikemiesjulkkis Richard Branson kirjoitti äskettäin kuinka useimmilla tuotemerkeillä ei ole enemmistön mielestä väliä. Hän perusti väitteensä Havas Media Groupin tutkimukseen. Sen mukaan 73% brändeistä saisi kuolla, eikä se liikuttaisi lainkaan.

Mielenkiintoinen tutkimus paljastaa vain kahdenkymmenen prosentin kaikista tuotemerkeistä olevan sellaisia, joilla on positiivinen vaikutus elämäämme. Merkitykselliseksi koetut brändit myös pärjäävät parhaiten tuloksenteossa.

Sitten päästään ytimeen. Ihmiset kaipaavat yhteisen hyvän tuottamista. 71% odottaa yrityksiltä aktiviista osallistumista yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Tismalleen sama määrä kuluttajia ajattelee, että brändien pitäisi parantaa elämänlaatua ja hyvinvointia.

Harva yritys kuitenkaan onnistuu tämän tutkimuksen valossa. Vain 32% uskoo tuotemerkkien olevan rehellisiä viestiessään lupauksissaan. 39% ajattelee brändien parantavan elämänlaatua ja 54% ei luota niihin lainkaan.

Yritysten ei kannata keskittyä logonsa kiillotteluun. Tyhjät lupaukset eivät merkitse nykykuluttajalle mitään. Medialukutaitoiset nuoret näkevät mainonnan läpi. On siirryttävä käytännön toimiin. Kun tuotemerkillä on itsensä myymistä isompi merkitys, työntekijät kokevat merkitystä ja kuluttaja valitsee sen mielummin kuin kilpailijan.

Jokaisella itseään kunnioittavalla yrityksellä on maininta yritysvastuusta nettisivuillaan. Sillä ei ole arvoa, jos yritys ei voi käytännössä osoittaa olevansa vastuullinen. Kuten aiemmin mainittu tutkimus kertoo, kuluttajien luottamus ei ole vahva pelkkään mainos- tai viestintätoimiston kanssa laadittuun "välitämme ympäristöstä, työntekijät ovat meille tärkeitä"-litanniaan.

Näyttäkää paras puolenne yritykset, tehkää aidosti hyviä asioita. Puolustakaa ihmisoikeuksia, lahjoittakaa osa voitoistanne hyväntekeväisyyteen, arvostakaa työntekijöitänne välittämällä heistä, pakatkaa tuotteenne pienempiin pakkauksiin. Toimikaa mainosrallatusten lisäämisen sijaan.

Kuluttajat, pitäkää meteliä. Tehkää valintoja parhaanne mukaan. Tarpeeksi kovan äänen kuuluessa joku haistaa markkinaraon vaikkei nykyisiä yrityksiä kiinnostaisi.

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Tulossa: Sotshi ja sponsorit

Selvittelen Sotshin olympialaisten yhteistyökumppaneilta sähköpostitse sponsoroinnin ikävästä puolesta. Kisoihin kun on liitetty lahjontaa, paikallisen väestön asuntojen pakkolunastuksia ja syrjintää.

Viestit on lähetetty seuraaville yhteistyökumppaneille tai heidän edustajilleen Suomessa:
  • Coca-Cola
  • Diacor
  • McDonald`s
  • Omega
  • Procter & Gamble
  • Samsung

Miten sponsorit vastaavat vai haluavatko he kommentoida arkaa aihetta lainkaan?