keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Ken on yhteiskunnalle arvokkain?

Tänään uutisoitiin miljonääripankkiiri Björn Wahlroosin veropaosta Ruotsiin. Verotulojen menetetyksen harmittelijoita on riittänyt ruuhkaksi saakka. Samalla on syntynyt keskustelu verotuksen nettomaksajista ja nettosaajista.

Erään keskustelussa saamani määritelmän mukaan nettoveronmaksaja maksaa ja verovaroista palkkansa saava on nettosaajan roolissa. Julkinen sektori on monen mielestä myrkkyä, joten onko nettosaaja sitten vain kustannusten aiheuttaja?

Tämäkään vaaka ei punnitse ihmisarvoa.
Vaikka veronmaksajia tarvitaan, ei pidä vähätellä nettosaajien merkitystä yhteiskunnan pyörittämisessä. Nettosaajiksi voidaan laskea esimerkiksi sairaanhoitajat, poliisit, palomiehet ja opettajat.

Jos synnytysosaston kätilöä, neuvolan terveydenhoitajaa tai peruskoulun opettajaa ei olisi aikoinaan ollut, kuinka hyvin veroja se nettomaksaja pystyisi kukkarostaan kaivamaan.

Nettosaajiin ja nettomaksajiin voidaan myös luokitella siten, saako yhteiskunnalta tukia ja käyttääkö sen palveluita enemmän kuin maksaa veroja. En ole kustannusten laskennan ammattilainen, mutta haluaisin tietää millainen asiantuntija pystyy laskemaan paljonko minun osuuteni on Mannerheimintien käytöstä tai poliisivoimien kulungeista.

Toisaalta nettomaksajasta voi tulla äkkiä nettosaaja, siihen riittää pelkkä kohtalon puuttuminen peliin. Auto-onnettomuuteen joutuminen syö rikkaankin monelta vuodelta maksetut verotulot nopeasti. Joku voi olla syntymästään lähtien nettosaaja esimerkiksi vaikean vammaisuuden vuoksi, onko hän sitten arvoton?

Millään numeropelillä ei ratkota kenenkään arvoa yhteiskunnassa. Vaikeasti vammainen voi tuottaa läheisilleen todella paljon iloa. Palomies estää hyvää veronmaksajaa kuolemasta tulipalossa. Työtön auttaa sukulaisiaan tai tekee vapaaehtoistyötä. Jos joku puuttuisi ketjusta, seuraukset voisivat olla arvaamattomia - pahimmillaan katastrofaalisia.

Kaikkia meitä tarvitaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti