keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Raivatkaa ehtoviidakot ja liittykää reilukerhoon!

Tarjoan sinulle karkkia, jos teet muutaman ostoksen kauttani. Sitten kerron:
" Lahjaa ei voi siirtää eikä vaihtaa rahaksi. Yksi koodi per asiakas. Koodia ei toimiteta uudelleen, mikäli se hukkuu tai teknisestä tai muusta riippumattomasta syystä ei tavoita vastaanottajaa. Lahjan lunastaminen on asiakkaan vastuulla koodin voimassaoloaikana, eikä lahjaa hyvitetä, mikäli sitä ei lunasteta."
Kasvaako intosi osallistua näiden ehtojen lukemisen jälkeen (tässä vain noin puolet kampanjan ehdoista)? Viitsitkö edes lukea? Ymmärsitkö kaiken?

Osittain kyse on asiakkaaseen luottamisesta, josta kirjoitin äskettäin. Yritys hakee turvaa väärinkäytöksiä vastaan. Vaikka makeisia menisi jokusia vääriin käsiin, riski ei liene merkittävä. Kyseessä on karkki, ei kultaharkko.

Ehtolitania kertoo asiakkaalle suoria syitä olla osallistumatta kampanjaan: koodi voi hävitä, koodi voi jäädä teknisestä syystä tulematta ja sen lunastaminen voi unohtua voimassaoloaikana.

Toki olennaiset tiedot täytyy kertoa, esimerkiksi rajoitukset voimassaoloajassa, mutta mitä enemmän tulee vaikutelma siitä, että potentiaalinen asiakas on vain nameja metsästävä väärinkäyttäjä, liikutaan reilukerhon jäsenyysalueen ulkopuolelle.

Jos joku yritys haluaa asiakkaiden oikeasti kokeilevan tuotettaan tai palveluaan pienen lahjuksen edesauttamana, kannattaa raivata ehtoviidakko niin matalaksi kuin vain voi. Kaikenlaiset vaikeasti tai väärin ymmärrettävät termit (maininnat muusta riippumattomasta syystä ja rajoitetusta voimassaoloajasta ilman voimassaoloajan kertomista) pitää unohtaa.

Jälleen hyvänä ohjenuorana toimii asiakkaan asemaan asettautuminen. Viitsisinkö itse vaivautua ja tuntuisivatko ehdot minusta reilulta?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti